Loppukiri

Viimeistä viikkoa viedään. Ensi viikko tietää neljää koetta ja yhtä monta koulupäivää. Vielä pitäisi siis selvittää kirurgisen potilaan hoitotyö, kirurgia, perioperatiivinen hoitotyö ja anestesiologia. Huomiseen, kirurgian hoitotyö -osuuteen sain aikaiseksi kahlata muistiinpanot ja selailin yhtä tenttimateriaaliksi nimettyä kirjaa. Kirurgiasta olen lukenut myös muistiinpanot, peri ja anestesiologia odottavat vielä täysin koskemattomina.
Harvemmin on motivaatio näin alhaalla. Jos edes kiinostaisi, mutta kun ei. Tämä on se aihe, josta voin sanoa varmuudella; en suuntaudu!
Huomenna on kokeen lisäksi toisenkinlainen koitos. Kirurgian paikat Pirkanmaalla nimittäin aukeavat myös muualla opiskeleville. Toivottavasti Jobsteppiin on jäänyt edes yksi pieni Piihosen mentävä lovi, koska ajatus harjoittelun suorittamisesta opiskelupaikkakunnalla on paitsi vastenmielinen, myös mahdoton.

Vaikea kuvitella, että viikon päästä tämä kaikki on jo takana ja elän huoletonta lomanaikaista elämää.

Syksyn kuvasatoa, osa 2

Eilen aloitin satsilla perioperatiiviseen hoitotyöhön liittyvillä kuvilla. Tänään jatkan hermojeni raastamista lasten hoitotyön merkeissä. Bloggerin tapa viskellä kuvia ympäri tekstialuetta ja sitten vaihtaa paikkaa vielä kirjoittamisen ja julkaisemisen välissä imee luovuuteni totaalisen olemattomiin, joten suonette anteeksi kuivat kuvatekstit. Pysyn informatiivisen lyhytsanaisena, mutta toivottavasti nautitte edes postauksen visuaalisesta puolesta.

Lasten hoitotyö:


Keskoskaappi.









Vauvojen hoitotarvikkeita; harja, tuffereita, mittanauha ja kivikautisen vanhoja talkkeja.







Pienen pieni nenä-mahaletku ja tutti.








Vaaka pienten lasten punnitsemiseen.










Potilaat itse.

Syksyn kuvasatoa, osa 1

Tuleva Sairaanhoitaja on kunnostautunut kuvaamisessa ja räpsinyt kännykällään kuvia kaikesta oleellisesta ja ei-niin-oleellisesta. Tässä parhaimmistoa (eli suht julkaisukelpoista) kuvitusta tältä syksyltä, perioperatiivisen ja lapsen hoitotyön labratunneilta. Koska kuvien saaminen kännykästä koneelle ja nättiin järjestykseen tekstin seassa vaatii allekirjoittaneelta ennennäkemätöntä pitkämielisyyttä, malttia ja taitoa, jaettakoon kuvakollaasi kahteen osaan. Tässä siis ensimmäinen.
Ollos hyvä, napsauta isommaksi.

Perioperatiivinen:


Anestesiakone.












Imulaite.











Anestesiassa käytettäviä lääkkeitä. Lääkkeet vedetään lääkärille valmiiksi ruiskuun ja ruiskuun liimataan tarra, jotta tiedetään mitä missäkin ruiskussa on.






Steriilit hanskat ja takki.










Ommeltarvikkeita, erilaisia neuloja ja lankoja.









Potilas itse.

Kirurgiaa, anestesiologiaa, lapsia ja naisia

Kiirettä pitää. Koulua on tänä syksynä jäljellä kaksi viikkoa. Tämän kahden viikon aikana pitäisi selvitä ensin luennoista, sitten vielä kokeista. Ensi viikolla kirurgian luennot viihdyttävät meitä illat, olemme nimittäin kahtena iltana koulussa puoli kahdeksaan illalla, kahtena muuna iltana varttia vaille seitsemään. Päivälläkään ei pääse löysäilemään, viikolle on varattu kaksi koetta, kirjallisen työn palautus ja suullinen esitys.
Seuraavalla viikolla huitaisemme alta pois loput neljä koetta, joiden lukuaikataulusta minulla ei ole hajuakaan. Kun koulussa istuu iltaa myöten, ei oikein jaksa ihan yölläkään kokeeseen lukea. Taitaa olla parasta asennoitua siihen, että joku/jotkut menevät uusintaan.

Tuntuu olevan jonkinlainen universaalitotuus, että AMK:in ryysisviikot kasaantuvat syksylle. Tätä en kuitenkaan ollut osannut odottaa. Pääasiallisesti loppuvuosi käsittää kirurgiaa, niin lääketiteellisestä kuin hoitotieteellisestä näkökulmasta. Preoperatiivisesta siirrytään intraoperatiiviseen ja sieltä postoperatiiviseen. Välillä kuunnellaan tiivistahtisia lääkäriluentoja niin kivunhoidosta ja puuduttamisesta kuin milloin mistäkin leikkauksista. Välissä jutellaan kirurgisen potilaan sosiaaliturvapolitiikasta.

Myös kaikki lapsiin liittyvä opetus on ilmeisesti tiivistetty iloksemme tälle syksylle. Aikaisemmin syksyllä käymämme potilasryhmä naiset, on myös teemana gynekologian ja naistentautien muodossa.

Asiaa on niin paljon, että tuntuu, että valtaosa valuu korvien välistä samalla hetkellä kun astun luentosalista ulos. Onneksi vuoden päättää jo 4.12 alkava joululoma, jota saamme viettää miltei tammikuun puoleen väliin. Kirurgian harjoitteluun menemme jälleen seitsemäksi viikoksi 11.1.10 alkaen. Epäselvää on, koska itse palaan Turkuun. Koulu ei tapansa mukaan minulle harjoittelupaikkaa edes yritä järjestää ulkopaikkakunnalta, vaikka Turun paikat ovat niin vähissä, että moni on yhä kokonaan ilman. Yritän nyt itse kuumeisesti etsiä kaikki Tampereen seudun yksityiset kirurgian vuodeosastot, ihan varmuuden vuoksi, jos JobStepissä ei ole enää kuun lopussa minulle mitään jäljellä.

Stressitaso on jo niin korkealla, ettei enää jaksa edes välittää. Kun vaan jotenkin selviäisi joulukuun ensimmäisen viikon loppuun.