Tiedetään, sairaanhoitajat eivät enää erikoistu. Jossakin sentään suuntaudutaan. Meillä ei tehdä edes sitä. Viimeinen syksy koostuu lähinnä hoitotyön erikoisosaamisen kursseista, mikä tarkoittaa sitä, että jokaisesta suuremmasta aihealueesta on "syventävä" kurssi. Syventävä tuntuu tarkoittavan kirjallista työtä kirjallisen työn perään. Vain sisätaudeista ja lasten hoitotyöstä tarjotaan perinteisiä luentoja, jopa hyödyllisiä sellaisia. Pääasiallisesti "asiantuntija" sanaa viljellään kuitenkin suorastaan huolettomasti ja jostain käsittämättömästä syystä näitä paljon puhuttuja asiantuntijaluentoja on vähennetty paljon.
Joissakin kouluissa käsittääkseni valitaan suuntautumislinja ja valittua aihetta opiskellaan melko intensiivisesti viimeinen vuosi. Kuulostaa järkevältä. Keskitytään johonkin aiheeseen, jonka sitten tuntee hyvin, koska todennäköisesti/mahdollisesti tulee työllistymään tälle erikoisalalle. Tuntuisi, että pääsee edes hieman pintaa syvemmälle.
Tiedän, että oma kouluni ei suinkaan ole ainoa, jossa suuntautumisesta on luovuttu. Kysellessäni aiheesta kyselyn muodossa, kuusi onnekasta vastasi, että heidän koulussaan suuntaudutaan. Neljä oli kanssani samassa veneessä ja toiset neljä vastasivat, että heillä ei varsinaisesti suuntauduta. En tiedä miten muilla, mutta me käymme siis uudestaan sisätaudit, mielenterveyden,
lasten, kirurgisen ja perioperatiivisen hoitotyön, syventävässä mielessä. Uutena tulee ainoastaan ensi- ja tehohoito.
Esimerkiksi perioperatiivisen hoitotyön syvetäminen tapahtuu ilman ainuttakaan luentoa, ryhmätyönä. Tehtävämme on näytellä jokin leikkaus. Jokainen siis valitsee roolin; itse olen toinen kahdesta anestesiahoitajasta. Porukkaan kuuluu myös ns. passari, instrumenttihoitaja, heräämön hoitaja ja vuodeosaston hoitaja. Me siis näyttelemme jonkin leikkauksen, vaikka meillä ei ole edes ollut leikkaussaliharjoittelua. Itse olen viettänyt leikkaussalissa opiskelijana kolme tuntia, joten sen perusteella tavallisimminkaan leikkauksen kulku ei varmasti ole ihan hallussa. Sinänsä minua ei haittaa kyseisen aiheen toteutussuunnitelma, leikkaussali ei varmasti tule olemaan minun tuleva työpaikkani, mutta kyllä saattaisi harmittaa, jos sinne töihin haluaisin. Olen varmaan aikaani jäljessä kun ajattelen, että joskus vanhat kunnon luennot olisivat paikallaan. Edes muutama sellainen. Meillä ei muuten ole ollut lasten harjoitteluakaan. Että jos haluaa lasten hoitotyöstä jonkinlaisen kuvan, joutuu käyttämään toisen syventävistä harjoittelustaan, vaikka ei aiheesta ole perusharjoitteluakaan käynyt.
Toiseksi viimeisenä lukuvuotena alkaa tosissaan nähdä (ja myöntää) miten typeriä jotkin toteutussuunnitelmat ovat. Lähtiessäni opiskelemaan ammattikorkeakouluun, tiesin, että AMK:ssa on paljon epäkohtia ja parantamisen varaa, mutta enpä uskonut olevani kateellinen niille vanhemmille sairaanhoitajille, jotka ovat käyneet vanhan sairaanhoito-oppilaitoksen. Niille samaisille ammattitaitoisille hoitajille, joita tänä päivänä painostetaan päivittämään "vanhentunut" tutkintonsa, jotta hekin voisivat lisätä nimineulaansa kolme kirjainta.
It's over
11 vuotta sitten
Tekstit
3 kommenttia:
Mitä ihmeen harjoitteluita te teette? :o
Meillä kyllä sairaanhoitajillakin on jo kolmen ensimmäisen vuoden aikana perusharjoittelu vuodeosastolla, kliininen harjoittelu (5vkoa leikkaussalissa [puolet anestesia- ja puolet instrumenttipuolella] ja 5vkoa sairaalan vuodeosastolla), mielenterveysharjoittelu ja ikääntyneiden harjoittelu. Itse asiassa perheen hoitotyöstä en ole enää varma, että kävivätkö sairaanhoitajat sen. Kyllä nyt kai, hullulta tuntuisi jos ei.
Syventymisvaiheesta en kyllä sitten tiedä, mutta siinä käsityksessä olen ollut, että täällä syvennytään siihen tiettyyn osa-alueeseen.
Huhhuh, kuulosta kyllä aika pelottavalta suorastaan. Itse olen nyt syksyllä ensimmäistä kertaa hakemassa opiskelemaan sairaanhoitajaksi, ja olen aika tarkkaan kyylännyt omien vaihtoehtojeni opetussuunnitelmia. Ainakin ekoissa vaihtoehdoissa kaikissa suuntaudutaan, ja on myös nuo samat harjoittelut kuin A:lla ja lisäksi sitten se lapset ja nuoret. Lisäksi viimeisenä vuonna on tosiaan ensin se syventä kurssi joltain osa-alueelta ja sitten siihen liittyvä harjoittelu. Pitää vaan toivoa nyt, että pääsen jonnekin. :)
moi! ajattelin jättää jalanjälkeni tähän blogiin, vaikkei minulla varsinaisesti mitään sanottavaa olekaan. olen siis lukenut aika monta blogipostaustasi. minusta ei olisi sairaanhoitajaksi, mutta toivon että olisi, hyvän työllisyystilanteen takia, ja sen takia, että terveydenhoitoalaa arvostavat kaikki, kenenkään mielestä tuo ei ole turhaa hommaa. sinulla on edessä loistava tulevaisuus! :)
Lähetä kommentti