Jollei mulla olisi ollut hammaslääkäriä tänä aamuna kello puoli kymmenen, olisin saanut ryömiä sängystä vasta yhteentoista kouluun. Sen sijaan heräsin herätyskellon pirinään, joka pilkkasi mun typeryyttäni. Miksen voinut hoitaa hampaitani ajoissa kuntoon? Nythän tilanne on mennyt siihen, että maksan itseni kipeäksi erinäisten hampaiden poraamisista, hammaskiven poistosta ja viimeisimpänä ehdottomasta lempparistani: kuolleen hampaan poistamisesta.
Tammikuussa heräsin kamalaan hammaskipuun, joka vaati juurihoidon. Koska hammas oli niin tulehtunut, se porattiin auki ja jätettiin saamaan ilmaa. Samalla kun lähdin hammaslääkärin vastaanotolta, työnsin pääni pensaaseen ja kuvittelin, että ongelma katoaa kun sitä ei ajattele. Niinhän se katosikin, kunnes pari viikkoa sitten hampaasta lohkesi puolet pois. Nyt hampaanjäänteistä ei enää ehjää saada, ja takahampaitani koristaa sentin kolo. Muuta ei voi sanoa, kuin että kannattaa hoitaa hampaansa kuntoon, ennen kuin joutuu hammaskirurgin leikkauspöydälle.
Varsin tuskattoman paikkauskokemuksen jälkeen painelin koululle HOIM:in luennoille. Aiheena tänään oli, kuten viimeksikin, kuolema. Kovinkaan paljon ei näistä luennoista jäänyt käteen, eikä asiaa ainakaan auttanut, että puolet 45 minuutin tunnista meni teknisten välineiden kanssa tappeluun. Milloin opettajista tuli niin avuttomia,
etteivät he voi lainkaa puhua asiaansa ilman dioja?
HOIM:in luentoa seurasi HOIM:in labrat. Aiheena oli kivun hoito. Kolmen tunnin jälkeen opin käyttämään kipupumppua ja tajusin muistavani ainakin jotain lääkelaskuista.
Päivän päätti Nutrition koe. Kokeeseen jaksoin lukea muistiinpanot kertaalleen läpi, mikä vaikutti ihan riittävältä. Opettajan antamat muistiinpanot olivat suurimmaksi osaksi laadittu täysin hänen puheensa tueksi, joten jälkikäteen luettuina ne olivat vähintäänkin hämäriä. Kokeessa pärjäsi pienellä anatomian tuntemisella, tunneilla kuuntelemisella ja terveellä järjellä. Jos monivalinnoista osuu 50% oikein, kurssi on hyväksytty. Uskoisin sen verran tienneni.
Huomenna suuntaan kotiin pitkän Turun viikon jälkeen. Uutuuden viehätys on vähintäänkin kulunut pois ja kaipaa paikkaa, jossa ihmiset puhuvat normaalisti. Kun vaan sunnuntai ei aina tulisi niin pirun äkkiä.
It's over
11 vuotta sitten
Tekstit
2 kommenttia:
Ja mitä tästä opimmekaan? Jos kelluttaa hampaitaan vuositolkulla kokiksessa (ja myöhemmin hieman halvemmassa pepsissä), niin kyllä sieltä ennen pitkää vähintään yksi hampi tekee itsarin. Itehän pakoilen kanssa hampilaan menoo. :D Ahistaa. Ainiin, yritäs puhdistaa konees, sulla on siellä joku mesen kautta tarttunut virus, joka lähettelee viruslinkkejä kaikille sun kontaktilistalla oleville. -__-
Niin, voishan sitä helposti aatella, että tää oli itseaiheutettua, vaikka mitään en myönnä. Hammaslääkäri on kaamee paikka, mut kannattaa mennä ennen kun sunkin leegot alkaa vuoron perään ottaan itteltään nirrin ;) Virustarkistus on parhaillaan käynnissä, joku muukin sano, et mä lähettelen jotain ihme linkkejä.. Pahoittelen :[
Lähetä kommentti