Niskasta kiinni

Loma oli niin pitkä, eikä koulu ole oikein vieläkään alkanut, että on vaikea saada itseään motivoitua. Tälläkin viikolla koulua on vain kolme päivää, mutta sekin tuntuu ylivoimaiselta. Kotona makaaminen jää niin helposti päälle, ettei enää edes tajua, että nyt pitäisi taas opiskella. Olisikohan sittenkin pitänyt viettää edes osa lomastaan töissä, että osaisi taas arvostaa kouluun paluuta kuten syksyllä pitkän kesän jälkeen. Ehkä ei heti ensimmäisinä päivinä alkaisi laskemaan viikkoja hiihtolomiin ja pääsiäisen pyhiin.

Viikot ovat sitäpaitsi niin vajaita, että hirvittää, että miten kiirettä kohta on. Sisätautien harjoittelu alkaa huhtikuussa, joten lukukauden 20 jäljelle jäävää opintopistettä niputetaan kolmeen kuukauteen. Ajatuskin väsyttää, vaikkei se niin kovalta tahdilta kuulostakaan. Ihan kuin olisi loman tarpeessa jo nyt.