Iltapäivällä saavuin neljän kuukauden jälkeen takaisin Turkuun. Tämän lukuvuoden vietän siis viihtyisästi yksiössä, ihan Turun keskustassa. Raahattuamme vajaan 30 neliön asuntooni kahteen henkilöautoon ja yhteen perävaunuun pakatut huonekalut ja tavarat, epäilin hetken, etten enää itse mahtuisi asuntoon. Pienen laittamisen jälkeeen tilaa on kummasti ja paikka näyttää kivalta. Uskoisin, että tuun viihtymään täällä hyvin.
Illalla koulukaverini soitti tarkistaakseen, että mä tuun huomenna kouluun. Vastattuani myöntävästi kaverin äänestä kuulsi huojennus. Olin itsekin vähintäänkin helpottunut kuullessani hänen äänensä. Päiviteltyämme hetken paluutamme satojen kilometrien päähän Turkuun, olin onnellinen ainakin siitä, että nään hyvän ystäväni pitkästä aikaa. Kumpikaan ei ole koko kesänä päässyt tarkistamaan koulun sähköposteja, WinhaWilleä tai muutakaan koulun sisäisiä sivuja, joten pohdimme puoli huvittuneina, mitkä yllätykset meitä huomenna odottaisivat, olisimmeko kenties saaneet Hoit:in suuresta opintokokonaisuudesta hylsyn tai olisiko sinne kouluun pitänyt ilmoittautua jotenkin. Tämä ei kylläkään ole mikään naurun asia, mutta kun kuulin kaverini äänen ja huomasimme olevamme samassa paniikinomaisessa tilassa, siitä tuli jotenkin hassua.
Niin, paniikinomaisessa. Ketkä kaikki ovat lopettaneet kesken, onko luokalle siirtynyt uusia. Oonko unohtanut jotain äärimmäisen tärkeää kotiin tai onko postilaatikko täynnä opettajien lähettämiä uhkailuviestejä.
Kouluun on kiva palata, mutta saisko sitä sellaisen pienen sulattelu-ajan vielä? Jos koulu alkaisi tiistaina, olisin ehkä valmiimpi. Vaikka toisaalta, miten paljon on voinut muuttua muutamassa kuukaudessa?
Jos turkulaiset näette huomenna ennen seitsemää keskustassa puoliunisenä Kauppatoria kohti hoippuvan punapään, se olen sitten minä. Tainno, ei ehkä kannata hiasta mennä nykimään, Turun keskustassa saattaa olla muutama muukin uninen koulun penkille palaaja.
It's over
11 vuotta sitten
Tekstit
4 kommenttia:
Jeij, kiitos rohkaisusta! Ja en pistä ollenkaan pahakseni vaikka linkitätkin, päin vastoin ;) Pitääpä tulla iltasella / huomenissa kattomaan, joko olis juttua miten sulla lähti koulu alkuun!
Onnea uuteen "kotiin" ja tsemppiä opintoihin :)
40 plus täällä: eka viikko takana sairaahoito-opiskelua ja oon niiiiin tykännyt! koulukaverit on n. 20 vuotta nuorempia, but who cares... nuorten seurassa pysyy nuorekkaana?! ihan kuin ekaa kertaa elämässään tekis jotain sellaista, mitä on aina halunnut. mukava yllätys on ollut myös se, miten mukavia opettajat ovat. onnea sullekin syksyn opintoihin! kollegiaalisin terveisin....
Ihanaa, että oot viihtynyt hyvin! Meidänkin luokalla on pari oppilasta, jotka ovat muita 20 vuotta vanhempia, mutta samalla tavalla he porukassa ovat kuin muutkin. Käyhän täällä taas kertomassa kuinka opiskelut edistyvät! Jaksamista pimeään syksyyn!
Kiitokset myös hh:lle ja anulle kommenteista!
Lähetä kommentti