Pääsykokeet, osa 2

Lupasin tämän sepostuksen kylläkin jo eiliseksi, mutta taistelin eilen niin kauan KELAn muodollisuuksien parissa, ettei voimia riittänyt väkertämään luettavaa tekstiä. Tässä siis pääsykokeiden toinen osa, suulliset kokeet.

Kirjallisissa testeissä meni noin puolille päivin, jonka jälkeen saimme nähdä loppupäivän aikataulun. Kaikkien sinä päivänä pääsykokeissa olevien nimet olivat jaettu aakkosjärjestyksessä ryhmiin. Näissä ryhmissä järjestettäisiin ryhmätilanne. Tässä, noin viiden henkilön ryhmässä tehtiin ensin ns. palikkatesti. Jokaiselle annettin pino metallisia levyjä, joista piti saada aikaan neliöitä, joiden keskellä on risti. Meille ei tietenkään kerrottu miten neliö kasataan, se piti hoksata itse. Tehtävään annettiin viisi minuuttia aikaa.

Vinkki: Älä katso mitä muut tekevät, siinä vain hätääntyy. Ainakin jos ei millään meinaa tajuta miten metallilevyt saa oikeaan asetelmaan, nousee otsalle hikipisara jo kun näkee, että toiset tekevät jo viidettä neliötä. En tiedä, mutta uskoisin testin ideana on se, että psykologi näkee, miten käyttäydymme ennemmin kuin, että aikaan saa mahdollisimman paljon neliöitä. Lopuksi psykologi kuitenkin kysyi montako neliötä kasasimme ja nämä tiedot hän kirjoitti ylös.

Seuraava osuus oli psykologin haastattelu. Haastatteluun mentiin yksi kerrallaan ja siihen oli varattu aikaa n. kymmenen minuuttia. Haastattelussa kysyttiin mm. miksi haluaisin alalle, miksi musta tulisi hyvä sairaanhoitaja, mitkä ovat heikkouksiani ja minkä luulen olevan mulle vaikeaa sairaanhoitajaksi opiskelussa ja myös myöhemmin valmiina sairaanhoitajana. Vaikein kysymys mulle oli se, kun psykologi kysyi, että jos pääsen koulutukseen, lopetanko senkin kesken, kuten tein tradenomiksi opiskellessani.

Vinkki: Psykologi on todennäköisesti hyvin ilmeetön, eikä hän johdattele tai kommentoi asioita lainkaan. Kysymykset esitetään hyvin suoraan, mikä saattaa olla hämmentävää. Yritä olla oma itsesi, vastaa kysymyksiin avoimesti ja rehellisesti. Mieti valmiiksi, mitä vastaat, uskoisin psykologien kysymysten olevan aika samanmoisia kuin esimerkkini. Vaikka tilanne saattaa olla hyvinkin hiostava, yritä pysyä rauhallisena.

Lopuksi on pakko sanoa, että mulla ainakin kokeessa kesti kuuteen illalla, koska sukunimeni sattui olemaan, kuten tavallista, aakkosjärjestyksen hännillä. Suurin osa ajasta meni odotteluun.


Siinä mun kokemukseni. Toivottavasti tästä oli hyötyä edes jollekin. Onnea kaikille syksyn pääsykokeilijoille ja edelleen, kertokaahan omia kokemuksianne, niin hakijat kuin jo hakeneetkin.