Uuttavuotta

Paljon on tapahtunut sitten viime päivityksen. Tauko venyi tahtomattani, kun uudenvuoden aattona armas koiranpentumme halusi lainata tietokonettani ja hyppäsi työpöydälle mun ollessa suihkussa. Toki tapahtui se, mistä isä on mulle vuosi tolkulla varoittanut. Varoitukset olen huoletta sysännyt sivuun ja nauttinut koneella istumisesta niin kuin se on tarkoitettu: Coca-Cola lasin kanssa. Noh, puolivuotias koira ei osaa tälläistä elämystä arvostaa, joten lasi sitten kaatui näppäimistölle.
Tullessani suihkusta noin kymmenen minuuttia myöhemmin, läppäri oli auttamattomasti mennyttä. Sisältä valui pari desiä ruskeaa lempijuomaani ja näyttö pimeni. Imuroinnillakaan ei ollut vaikutusta. Surin hetken ystäväni vierellä ja sanoin hyvästit sille. Kiitin menneestä kahdesta vuodesta ja sanoin etten koskaan unohda sitä. Irroitin piuhat koneesta ja jätin sen elottomana kuivumaan uudenvuoden yli. Surun tunteen vaihdoin salamana v******seen. Viisikiloinen kulki jaloissani korvat luimussa ja kuunteli kiroamistani. Sillä ei ollut mitään käsitystä mitä se oli tehnyt, vaikka selostinkin sille harmistukseni kaikkien tiedostojen häviämisestä ja siitä, kuinka viikon päästä koulussa mulla ei ole tietsikkaa. Koira katsoi takaisin ja sen silmistä näkyi lähinnä keittiön pöydällä odottavan ruokakupin kaipuu, jonka olin aiemmin täyttänyt eilisillä ruoan tähteillä. Turha sitä oli koiraan purkaa turhautumistaan, asialle ei ollut enää mitään tehtävissä. Sympatiaa sain osakseni vanhemmalta koiraltamme, joka pyrki syliin paistattelemaan suosiossa, jota se nyt sai jakamattomana osakseen.

Illalla lähdimme sitten juhlistamaan uuttavuotta kihlattuni sukulaisille. Aikaisemmin oltiin sovittu, että koska yöpaikkamme on 15 kilometrin päässä, toisen meistä on ajettava. Päätös oli varsin helppo, minä saan nauttia alkoholia. Keskustelu meni kutakuinkin seuraavasti:

"Kumpi meistä sitten juo ja kumpi on kuskina?"

"Sulla on ollu viime kuussa kahdet pikkujoulut ja mä oon juonu viimeks kesällä. Mä juon."

Pitkä hiljaisuus, jonka aikana siippani katsoi mua arvioivasti. Tietokoneen menetyksestä johtunut mielentila ei ollut vielä laskenut ja ilmeisesti raivosta punakoiden kasvojen ja korvista nousevan savun johdosta avokki päätteli, että asia oli loppuun käsitelty.
"Okei."

Ilta sujui mukavasti ja varsinainen juhlinta alkoi tämän vuoden puolella lasten mentyä nukkumaan ja ammuttuamme puolisen tuhatta rakettia. Taas tuli huomattua, että kohtuus todellakin kaikessa ja yleisön yleinen mielipide oli, että ensi vuonna naiset menevät ukkojensa mukaan rakettiostoksille, ettei tarvitse taas jäätyä ikuisuuksia pihalla. Illan mittaan pelailtiin, syötiin ja juotiin ja juteltiin. Hauskaa oli ja tämän vuoden aloitin jälleen vähän viisaampana, opin muun muassa, että en tiedä yhtään mitään Disneyn piirretyistä, että rekoissa saa polttaa tupakkaa ja että kun humalassa menee nukkumaan sängyn viereen kannattaa varata vesilasin sijasta kannu.