Viime viikolla tutustuimme näkymättömän todellisuuden puistattavaan maailmaan. Opettaja esitteli meille ylpeänä erilaisia bakteereita ja viruksia, miten ne tarttuvat ja mitä ne aiheuttavat. Maailmani laajeni huimasti, kun torstaina meille puhuttiin biofilmistä. Biofilmi tarkoittaa bakteerien yhdyskuntaa, jossa jokaisella bakteerilla on oma tehtävänsä; toiset hankkivat ruokaa, toiset huolehtivat jätteen poistosta yms. Vavisuttavin informaatio-murunen kaikista oli kuitenkin tieto siitä, että bakteerit kommunikoivat keskenään. Puistattavaa ajattellakin.
Otimme myös näytteet sormiemme bakteerikannasta. Näyte tehtiin agar-agarilla hyytelöitettyyn lampaanvereen. Sormet dipattiin verimaljaan ennen ja jälkeen desinfektion. Näyteet viettivät yönsä 35 asteisessa kaapissa, joista ne seuraavana päivänä otettiin tarkasteluun. Näky oli ihastuttava, punaisen hyytelön pinnalla kasvoi reilun sentin läpi mitaltaan olevia bakteeri pesäkkeitä, valkoisia, ruskeita, keltaisia, vihreitä ja kaikkia siltä väliltä. Valkoiset pisteet (stafylococcus epidermidis), ovat ihmisen normaalia pysyvää bakteeristoa. Esimerkiksi keltaiset sen sijaan, nimeltään stafylococcus aureus, ovat potentiaalisia taudinaiheuttajia.
Itselläni desinfioinnin jälkeiseltä puolelta löytyi 24 pistettä, joka oli kohtalainen tulos. En siis osaakaan desinfioida käsiäni oikein. Luokallamme oli toki myös yksi, jolla pisteitä ei pystytty laskemaan, joten en nyt sentään huonoinkaan ollut...
Kaiken kaikkiaan motivoi kummasti pesemään käsiä useammin ja huolellisemmin tietää, missä ja millaisissa oloissa bakteereja elää. Ikuistin myös oman verimaljani kamerakännykälläni, ihan vaan muistaakseni tuon kauniin näyn. Ehkäpä lisään sen tännekin teidän kaikkien iloksi.
It's over
11 vuotta sitten
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti