Olen palannut Turkuun. Perjantaina lähtiessäni tein sen virheen, että jätin koneen tänne, kun "en sitä tarvitse." Hyvä etteivät kädet täriseet kun vihdoin tänään sain koneen auki. Mutta olen siis hengissä, vaikka musta tuntuukin, että en ole muistanut lukijoitani tosi pitkään aikaan.
Tänään meillä viimeinen koe vähään aikaan; Nursing Science. Aloitin lukemisen jo lauantaina ja nyt nelikymmen sivuisen alueen läpi selvinneenä voin varmuudella sanoa, etten ole koskaan lukenut mitään niin tylsää. Varsinaiseen aiheeseen, hoitotieteeseen päästiin sivulla 32. Olen myös vakuuttunut siitä, että en oppinut koko kurssin aikana mitään uutta, millä olisi jotain käytännön merkitystä. Harmi sinänsä, että koko yhden opintopisteen hoitotiede meni tällälailla, aihe varmaan olisi voinut olla hyvinkin kiinnostava. Vaikka kyllä hoitotiedettä myöhemminkin on. Toivottavasti ainakin.
Keskiviikkona pääsen minäkin vihdoin pistämään. Suoritan sub cutikseen piston ja lihakseen piston samalla tunnilla, koska sinne ensimmäiselle tunnillehan en silloin päässyt. Viime kerrasta viisastuneena meinaankin tehdä kuten yläasteella: laitan kännykän ylös hyllylle, joten kun herätyskello aamulla soittaa, mun on pakko nousta ylös sammuttamaan se.
It's over
11 vuotta sitten
Tekstit
2 kommenttia:
Voih että mua oikein harmittaa, että minä olen jo tämän koulun pistämiset pistänyt. Nooh, ehkä joskus taas sitten :)
Tsemppiä keskiviikkoon ja muista aseptiikka, muuten saat vaihtaa neulaa ja ruiskua sata kertaa ( kuten yksi luokkalaiseni ) :DD
Niin, enpäs tiedä kuinka paljon piikittämisiä sitten loppujen lopuksi meilläkään harjoitellaan. Ei kai se voi niin olla, että kerta pistetään tunnilla ja seuraava onkin sitten jo työelämässä..?
Huomenna nähdään millainen tunpula mä olen sen neulan kanssa ja saanko reijän aikaiseksi siihen pistettävään vai sohaisenko sillä itseäni ;)
Lähetä kommentti